tiistai 2. elokuuta 2016

06 - Matka



Taksi tuli aamulla hakemaan Aadaa ja Dantea lentokentälle. Matkalaukut lastattiin taksin takakonttiin, ja lopulta Aadakin tarpeeksi hiuksiaan laitettuaan nousi taksiin ja he lähtivät köröttelemään kohti kaupungin rajalla sijaitsevaa lentokenttää.


Matka kesti muutaman tunnin, kunnes lopulta loputtomien peltojen jälkeen edessä siinti pieni ranskalainen maalaiskylä, joka oli avioparin kohde. Se näytti hyvin kauniilta, eikä kumpikaan olisi voinut toivoakaan parempaa häämatkakohdetta.


Pariskunta suuntasi kylän keskustaan, jossa oli kaunis suihkulähde ja pari keskustassa asuvaa paikallista suorittamassa arkisia askareitaan. Dante bongasi puun juurelta linnun, joka osoittautui hyvin harvinaiseksi. Hän myi sen paikalliselle lintuharrastajalle ja sai mojovan summan käteistä.


Aada kutsui Danten shakkipeliin kanssaan. Kumpikaan ei ollut kovin hyvä kyseisessä pelissä, mutta nainen halusi edes yrittää, koska työssään hän tarvitsi jos jonkinmoista logiikkataitoa.


Ihan kylän syrjimmässä kolkassa kulki juna, joka kiersi kylää ja se oli melkein aina nähtävyyksiä tutkivien turistien täyttämä. Aada ja Dantekin piipahtivat siinä ja yllättyivät kun näkivät että paikka todella oli vieläkin kauniimpi kuin mitä aluksi saattoi kuvitella.


Juna pysähtyi kukkulan laelle, ja sinne he istahtivat ihailemaan maisemia. Kylä oli niin ihanan rauhallisen hienostunut, että sen katselemisesta olisi ollut apua jokaiselle stressaantuneelle.


Pariskunta meni käymään myös museossa - se kuului asiaan - ja kun Aada innoissaan tutki muiden maiden muinaisia keramiikka-astioita, Dante huomasi seinässä jotain, joka näytti ihan kololta. Hän työnsi kätensä sinne ja hetken tutkittuaan hän oli tuntevinaan jonkinnäköisen painikkeen ja sen kummemmin ajattelematta painoi sitä, hän ajatteli sen olevan joku hassu valokatkaisin.Valokatkaisimen sijaan se avasi salaoven, josta pääsi museon kellariin. Vaikka kolon vieressä oli lappu, että salaovesta ei kannattaisi mennä, Dante ei huomannut sitä.


Aada ei halunnut tulla Danten mukaan, sillä jos hänelle kävisi jotain, hän voisi soittaa miehelleen apua. Se vähän harmitti Dantea, mutta hän ei antanut sen painaa hänen mieltään.


Niinpä hän kulki rohkeasti salaovesta ja löysi portaat. Hän asteli ne uhmakkaasti loppuun asti ja odotti innoissaan, mitä salakäytävältä oisi hänelle tarjota.


Dante tuli huoneeseen, ja heti ensi töikseen hänen täytyi työntää valtava, painava patsas pois tieltään. Kun hän vihdoin näki eteensä, hän huomasi kummallisen muotoisen laatoituksen soihdun luona ja päätteli sen tarkoittavan jotain.


Dante veti soihdusta ja selvisi, että se olikin salainen vipu, joka oletettavasti avaisi jotain piilotettua.


Huoneen lattialla oli myös toinen kummallisen muotoinen laatta, ja hän ajatteli senkin vihjaavan jotain, joten hän meni tutkimaan sen edessä olevaa seinää. Aikansa sitä paukuteltuaan ovi paljastui salaoveksi.


Dante löysi aarrearkun, joka kimmelsi täynnä kaikkea arvokasta. Hän nosti kaiken talteen sillä niistä saisi varmasti paljon rahaa.


Hän löysi myös kasan vanhoilta näyttäviä kolikoita. Hän epäili niiden käyttöä maksuvälineenä, mutta otti ne kuitenkin talteen, ehkä joku keräilijä maksaisi niistä.


Dante päätyi huoneeseen, joka oli täynnä arvokkailta näyttäviä vaaseja näyteikkunoilla. Hän päätteli sen olevan jonkinnäköinen muinainen museohuone ja hän pohti, miksi sitä ei käytetty enää.


Monta monituista aarrearkkua myöhemmin Dante löysi jotain erikoisempaa - ihka oikean sarkofagin! Sen nähdessään hän hämmästyi, sillä hän oli kuvitellut sarkofageja olevan ainoastaan Egyptissä. "Noh, joka päivä oppii jotain uutta", hän mutisi itsekseen.


Monta huonetta kierrettyään Dante saapui huoneeseen jonka hän aisti olevan viimeinen. Hän hätkähti pelästyessään luurankoa joka makasi kivellä. Hän mietti, että oliko se joku pelotteluun tarkoitettu koriste-esine, tai joku aiemmin tutkimaan tullut turisti tai paikallinen, joka luovutti ja lopulta kuoli tuohon paikkaan. Oli miten oli, Dante nyökkäsi sille, viestien tällä tavoin rauhaa ja kunnioitusta.


Vasta kun Dante saapui takaisin hotelliinsa, häntä puistatti tajutessaan, missä oli juuri käynyt ja että hän saattoi ehkä olla ensimmäinen joka astui siihen salaiseen kellariin. Hän unohti kuitenkin ajatukset hetkeksi nähdessään suloisesti nukkuvan tuoreen vaimonsa ja kätkiessään hänet kainaloonsa.


Aamun pariskunta päätti käyttää ainoastaan toisiinsa, sillä hehän olivat tulleet juhlistamaan tänne heitä.


Sängyllä kuherrellessaan Dante heitti pientä flirttiä: "Mitä sanoisit, jos laitettaisiin nyt aluille pikkusisarus Blodinille?" Aada oli heti mukana ja he ryhtyivät hommiin.


Sitten he syventyivät jatkamaan aikaisemmin kesken jäänyttä shakkipeliään. Kumpikaan ei kuitenkaan muistanut tilannetta mihin he olivat jääneet joten he aloittivat koko pelin alusta.


Viimeisenä päivänä Dante ja Aada lähtivät seikkailemaan. He halusivat jonnekin, mistä kukaan ei löytäisi heitä ja he saisivat olla aivan kahdestaan. Paikka löytyikin hiljaisesta kylästä nopeasti, ja siellä he lepertelivät toisilleen typerästi juuri niin kuin heidän kaltaisensa vastarakastuneet aina lepertelivät.


Lopulta he malttoivat päästää irti toisistaan ja suuntasivat kalastamaan lammelle. Ilma oli mitä upein, ja pieni rentoutuminen luonnon helmassa teki terää molemmille.


Myöhemmin he vaihtoivat sijaintia ja suuntasivat kohti joen keskellä olevaa saarta. Aada huomasi heti jotain kummallista ja lähti tutkimaan asiaa ja löysikin kaikenlaista mielenkiintoista.


Dantekin löysi mukavia juttuja - nimittäin kukkia. Hän oli aina pitänyt kovasti kukista ja rakasti niiden omalaatuista tuoksua ja sitä miten jokainen yksilö oli uniikki.


Päivä alkoi kääntyä liian helteiseksi, joten pariskunta suuntasi veteen uimaan. He leikkivät ensin vesileikkejä mutta sitten uivat omaan tahtiinsa.


Ranskalaiset surffipojat saapuivat saarelle ja antoivat Aadan ja Danten kokeilla lautojaan joten he myös purjehtivat hetken ennen kuin heidän piti taas lähteä kohti kotia.

***

EKSTRA:


Miettikää kuinka törkeitä noi paparazzit on... tyypit menossa suihkuun ja ihan ilkosillaan niin yksi saapuu huoneeseen ottamaan kuvia... :D johan on.

***

että semmonen osa tällä kertaa. ajattelin tehdä yhden osan Aadan ja Danten häämatkasta vaikka siinä nyt ei mitään ihmeellistä tapahtunutkaan mutta tulipahan tehtyä.
kiitos kun luit & nähdään taas ensi osassa! :)